Eilen oli vuorossa Batin kisat, ja toki piti ilmottaa koira oman seuran kisoihin! :) Kaksi kertaa ykköset agiradoilla! Stella oli energinen oma itsensä, ellei jopa pahempikin! Minna kävi noukkimassa Stellan autosta kun minä olin tutustumassa ekaan rataan ja Minna vaan totesi, kun otin Stellan siltä; "sillä on ihan pikkasen energiaa! Pidä hauskaa!"  Lähtöön mentäessä Stella huus kun syötävä, ja mulla oli radan alusta jo ihan oma mielipide mitä siinä tulee käymään ja mitä ei... Rimat siinä ainakin lentelisi jos ei muuta! 



Ratahan näytti siis tältä, muuten ihan kiva, mutta toi alku oli oikeesti aika hurjan tuntunen, varsinkin kun Stella on pieni possu! Ei muuta kuin radalle, ja kappas kaikki alun rimat pysyivätkin ylhäällä kolmoselta neloselle käännös vähän venyi, muttei pahasti. Keppejä mietin myös, sillä mineissä ja medeissä moni koira lopetti kesken, kun putki ilmeisesti veti niiin paljon. Olisi taas tietysti voinut ajatella, että kyseessä on Stella, jolle voi heittää pallon samalla kun se tekee keppejä, eikä se lopeta niitä kesken. Eikä lopettanut täälläkään kertaa! Keinulle oli kuulemma tullut sellaista vauhtia, että Minna oli kuvitellut sen tekevän lentukeinun, mutta eipäs tehnytkään! :) Siitä lähetys putkeen ja A:lle, nätti kontakti. Stella lähti kivasti hakemaan putkea renkaan takaa, pääsin itse siis hyvin liikkumaan hypyn 13 viereen! Siitä putkeen viuh vaan ja puomille! Stellan seisoskellessa kontaktilla tajusin; "mehän tehdään jumalauta nollaa! NYT PIDÄT SEN OHJAUKSEN KASASSA *****!" Ja sehän pysyi! Ei tullut rimoja alas lopussa! Stella teki siis elämänsä ensimmäisen nollan! :) Sijoituttiin kolmanneksi, voittajasta jäätiin ihan reilusti ja toiseksi tulleesta jäätiin kolme sekunttia, mutta mulle kerrottiin, että mä taisin seisottaa Stellaa sen kolme sekunttia puomilla HUPS! Ei haittaa yhtään! Ikävää, ettei rata tullut videolle vaikka kamera olikin mukana! 

Toinen "rata" tulikin sitten videolle, mutta siitä ei jäänyt jälkipolville sen suurempaa kerrottavaa, kuin kaksi hyppyä ja yksi juoksukontakti--> ulos siis.. Kyllä toi neiti nyt jaksaa yrittää, sillä ei nimittäin ollut aikomustakaan pysähtyä tokalla radalla puomin alastulolle, se vaan huusi ja juoksi! 
Tästä on kiva jatkaa, ei tunnu niin turhalta kantaa kisakirjaakaan mukana kisoissa, kun siellä on jo yksi merkintä :)

pieni onnellinen apina syksyisissä tunnelmissa!