Äidin kanssa lähdettiin sunnuntaina petikkoon treenamaan, lenkkeilemään ja syömään :)

Viimeksi ollaan käyty petikossa sillon kun äiti treenasi Mandyn kanssa hakua, ja siitähän on jo vierähtänyt tovi!


Stella odottelee lenkkiseuraa


oli hyvät eväät :)




Ei meidän koirat kerjää! 


Stella odottaa metsään pääsyä (anteeksi laatu)


kaikkensa antaneena

Treenattiin siis hakua, Stella oli paikkamakuussa sillä välin kun äiti kävi tallomassa aluetta, ja minä vetelin viimesiä palasia subistani. Välillä kyllä pääs unohtumaan mitä piti tehdän, kun toinen rämpii metsässä ja toinen vetää ruokaa suoraan naaman edessä!
Mutta se treeni, viime kerrasta onkin jo vierähtänyt tovi. Mutta Stella on ihan selvästi koira joka menee eikä meinaa, vauhtia on metsässä vieläkin ja nenän käyttö ei tule kuuloonkaan, näöllä pelaa vieläkin. Ilmaisee kuitenkin löytämänsä ihmisen. Mutta ottaa häiriötä, kun minä tulen paikalle. Haluis tosi paljon tulla vaan mun luokse. Stellan haun aloittaminen kuitenkin venähtää vielä lisää, koska Stella on alottelemassa pöhkövaihetta. Muutamalle ihmiselle huudellut kadulla ihan turhasta. Yhdenkin naisen antoi ensin silittää ja kaikki oli ok, mutta yhtäkkiä sitten keksikin alkaa huutamaan sille.

Mimmikin pääsi etsimään minua metsästä, ja ai että mummo oli iloinen, kun pääs tekemään töitä! :) Eihän se ilmasta osaa. Taitava pikku-mummeli :)