Mamman mussukka täytti eilen kaksi vuotta! Miten se aika kuluukaan niin nopeasti?! Vastahan se oli pieni, no onhan se vieläkin ihan vauva (ikuinen vauva) Lellipentu yms.. 
Välillä tulee mieleen ne pentuajat! Aika kultaa muistot luulen, nykyään olen sitä mieltä, että Stella oli mitä ihanin pentu! Olihan se helppo omalla tavallaan, mutta paljon tuhoahan tuo pieni sai aikaan! Silti se on niin tavattoman rakas. Jokainen koira opettaa jotain ja Stella on opettanut niin paljon.
Tylsää päivää Stellan kanssa ei ole ollut, tuskin tuleekaan... Siinä on jotain niiin ärrierimäistä mutta löytyy siitä paimenenkin herkkä puoli. 

Vauva-Stella

Kuva: Kati Kämppi

Stella kesällä (näillä keleillä ei oikein viitsi kameraa ulkoiluttaa)


Elämä Stellan kanssa on helpottunut hyvin paljon (vaikka ilmassa onkin pientä uhmaa), tuhoamiset ovat jääneet mainosten silppuamisen tasolle. Kenkiä Stella on siirrellyt paikasta A paikkaan B, mutta vielä ne ovat ainakin pysyneet ehjinä. 
Tänään käydään Mustissa ja Mirrissä ja Stella saa valita sieltä sitten mieleisensä lelun (ihan kuin niitä ei olisi tarpeeksi) Onnea myös muille sisaruksille! Ja ehkä taas olisi aika kiittää kasvattajaa kaikesta, varsinkin tuosta luokseni saapuneesta pienestä pallerosta <3