Kun Stellalla kerran on juoksut, pääsi Mimmimamma agiloimaan pitkästä aikaa. Ei otettu mitään sen kummallisempaa, kepitkin sai tehdä vähän miten sattuu. Hienot kontaktiloikatki otti A:lta. Ei tainnut oikein muisti pelata miten piti tehdä asioita. Tai sitten ei vaan kiinnostanut. Kyllä Mimmissä alkaa ikä näkymään pikkuhiljaa, toinen oli ihan veto veks, kun pääsi kotiin. Tuhisi vaan vieressä eikä korvaansa letkauttanut, kun vasta ulos lähdön ollessa käsillä. Senkin jälkeen meni mummeli takaisin sänkyyn. Stellalla päin vastoin tuntu olevan energiaa enemmänkin, johtunee tietysti siitä, että itse olen ollut suht laiska tekemään sen kanssa muuta, kuin kotitokoa ja pitkiä lenkkejä. Tänään on kuitenkin Stellan vuoro mennä agiloimaan, eivätkä juoksutkaan enää kovin kauaa kestä, ja sen jälkeen aletaankin treenaamaan agia urakalla, ja paikkamakuu treenitkin on jo suunnitelmissa. 

Ja sitten viimeisenä muttei vähäisimpänä. Vajaa viikko sitten tuli Mimmille mittariin taas yksi vuosi lisää! Onko siitä oikeesti jo yksitoista vuotta kun kaksi pientä leikkiä putkahti maailmaan?! Ja toki onnittelut myös Mimmin veljelle.

kaksikko kävi juhilistamassa Mimmin synttäreitä lenkillä