Kirjoittelu on jäänyt tosi vähälle viime aikoina (nokkelimmat sen ehkä keksivätkin!)

Pääsiäisenä kisattiin kolme starttia purinalla, kaksi ykkösissä ja yksi kakkosissa, Stella siis otti sen kauan kaivatun nollan, kaunista se ei ollut, mutta nolla kuitenkin nyt ollaan sitten rauhoituttu starttimäärien kanssa, ja Stella lupaileekin tällä hetkellä vähän juoksuja ainakin neiti merkkailee siihen malliin, että kohta alkaa. Kakkosissa ollaan startattu kolmen startin verran, niistä starteista ei ole jäänyt jälkipolville kerrottavaa, kahdelta radalta ohjaaja on itse ottanut hyllyn, mutta yksi rata menee koiran piikkiin, Stella karkasi lähdöstä--> ulos. Karjasin neidille ihan kunnolla kun näin sen varastavan, radan laidalta mulle kuitenkin kerrottiin, että neiti oli lähtenyt häntä pörheenä kävelemään mun perässä radalta, otti vissiin tosi paljon nokkiinsa?! :D

Tokoiltukkin ollaan, muutama hiljainen paikkamakuu ollaan saatu, mutta viimeksi eilen oltiin koulutuksessa, johon piti valita yksi liike, ja sitä sitten treenatiin. Mehän otettiin sitten paikkamakuu ja tosi hyvä, että otettiinkin Stella piippas ihan älyttömästi joka asiaan! Aluksi jätin Stellan paikkamakuuseen ja sieltähän sitä piippausta kuului. Kouluttaja oli samaa mieltä kuin minäkin, se ei ole ahdistunut! Iloinen uutinen, mutta se komentaa mua sillä piippauksellaan koska sillä on tylsää, eihän Stella muissa liikkeissä piippaa. Lähdimme siis muuttamaan asennetta paikkamakuuseen, haluttiin koiralle asenne, että paikkamakuukin on tekemistä mun kanssa ja se täytyy tehdä kunnolla. Stellan dominanssi loistaa siitä kuulemma hyvin pitkälle! :D

Meininki on siis nykyään se, että jos kuuluu pienikin piip missään, ilmotetaan asiasta Stellalle sanallisesti ja se viedään pannasta taluttaen muutaman metrin päähän makoilemaan ja odotetaan, että se on siellä hiljaa ja kokeillaan taas uudestaan.. Aika monta kertaa saatiin tehdä näin, ennenkuin saatiin kivan pitunen pätkä hiljasta oloa ja palkattua koira. 

Jotta edettäisiin tässä mahdollisimman nopeasti otetaan ankarampi ote, mikään ei tule enää ilmaiseksi, ovista Stella on aikaisemminkin kulkenut mun jälkeen ja ruokaa on pitänyt aina odottaa, että luvan kanssa saa vasta alkaa syömään joskus sen eteen on täytynyt tehdä töitä. Aamulla Stella kerran piippasi kun käskin sen maahan ennen ruokailua, neiti sai hetkeksi vaihtaa huonetta ja sitten kokeiltiin uudestaan, ei kuulunut ääntä laisinkaan! Näillä mennään nyt, tämä ainakin vaikuttaa ihan hyvältä, sillä Stellahan on todella dominoiva ja käyttää kyllä kaikki lipsumiset heti hyväksi.

 Viime sunnuntaina oltiin ilmottauduttu Lohjalle kisaamaan kahden radan verran. 
Radat olivat Viitasen käsialaa, hyvin samantyyppisiä molemmat, kädestä vietäville koirille oikein mukavia. Ensimmäiseltä radalta otettiin hylly kun neiti lukitsi edessä olevan hypyn jolle ei pitänyt mennä, käveltiin myös radalta ulos kun JOKU ei muistanut ottaa keinun kontaktia. Sellanen rata, Stellalla oli meno päällä. 
Seuraavalle radalle Stella lähti vähän rauhallisempana, rata näytti tältä:

Eipä tossa radassa mitään sen ihmeellisempiä ollut, keinua pelkäsin kun ensimmäisellä radalla tosissaan oltiin tehty lentokeinu, joten käskytin Stellaa vähän lujempaa keinulla, ja seisotinkin siinä hetken. Sen jälkeen hypyltä lähetys putkeen ja ottamaan koiraa vastaan putkesta muurille. Sitten tekemään persjättöä kympin taakse (Stella siis antaa ottaa tooosi paljon etumatkaa kepeillä ja suorittaa kepit silti nätisti loppuun) Loppurata olikin sitten ihan selvää kamaa. Ja mitä sieltä tulikaan tulokseksi!? No meidän toinen nolla! Aivan mahtavaa, tosi kiva meininki Stellalla, ja oli kivaa tehdä yhdessä rataa! Nelosputkelta luulin tulleen kiellon, kun siinä Stella ei meinannutkaan mennä putkeen, mutta tuomari ei sitä kielloksi kokenut. Nollia tuli tältä radalta kolme kappaletta, me olimme Stellan kanssa toisella sijalla! :) Aivan mahtava pikkulikka, viimeaikoina on muutenkin agi sujunut paremmin, Stella kuuntelee ja varmaan oma ohjaaminen ja liikkuminenkin on parantunut. Nyt ollaan yhden nollan päässä kakkosista! :)
 

 Blogi on taas jäänyt unholaan, mitään sen suurempaa en nyt päivittele, mutta kerrottakoon että kisaamista on jatkettu taas juoksujen loputtua neljäs päivä viime kuuta korkattiin vuokkoset BAT:in kisoissa, tuomarina Savioja, ensimmäiseltä radalta parin esteen ohitus, ohjaaja ei viitsinyt korjata vaan mentiin vauhdilla melkein loppuun, loppusuoralla siis puomi jonka kontaktille Stella ei tahtonut pysähtyä-->ulos
Tokalla radalla päätin käskyttää kaikki kontaktit tiukkaan sävyyn, radalla ei ollut keppejä, mutta pöytä löytyi, pöytä vähän jännitti, kun koira tuli pöydälle suoraan U:putkesta, ja aika moni koira hyppäsi pöydän yli. Alku suht kiva, keinun kontakti ihan näppärä yksi rima alas, sen jälkeen muutamia esteitä välissä A:lla 2o2o suht hidas tosin, Pöytää ennen olevalla putkella sanoin "Stella" jo siinä vaiheessa kun Stellan ahteri näkyi vielä putkesta, ja mitä tekee kuuliainen pikkupaimen?! No kääntyy takasin, ja uudestaan putkeen käskytys vähän myöhemmin! Ja Stella osui kuin osuikin pöydälle ja pysyi vielä siinä, sen jälkeen puomi, ja varmasti kaikki hallissa olleet kuulivat mitä Stellan tulee tehdä puomin kontaktilla sen verran kovaan ääneen karjasin käskyn, mutta se pysyi! Tältä radalta siis kymppi.
Seuraavana viikonloppuna oli vuorossa Hyvinkäällä kaksi starttia molemmilta radoilta hylly, ja molemmat laitettava ohjaajan piikkiin, mutta kontakti oli huomattavasti kivemmat kuin viimeksi!

Ensimmäinen rata;
Videoimisesta iso kiitos Erjalle! :)

Viime viikonloppuna oli Vuokkosilla kisat, itse olin kuumeessa mutta koira oli ilmoitettu paikalle, hyppärille lainaohjaajan kanssa ja agiradalle minun kanssa, mutta itse en sitten päässyt agiradallekkaan, Stella on kisannut Minnan kanssa aikaisemmin yhdet möllikisat ja viime syksynä Janakkalassa parivaljakko YRITTI päästä kahteen otteeseen radalle, ensimmäiseltä radalta Stella karkasi ja toisella radalla Stella varasti lähdöstä, joten niistä ei jäänyt käteen kovin paljoa, nyt oli koiralla enemmän kokemusta ja ohjaajakin oli tuttu ja pidetty ihminen! Tavoitteena oli se, että Stella suorittaisi Minnan kanssa edes yhden radan. Ensimmäisellä radalla tuli yksi kielto ja rima, tuloksena siis kymppi (ja kuten nokkelimmat arvata saattoivat, Stella suoritti radan Minnan kanssa!) Kävimme kävelemässä Stellan kanssa ratojen välissä, ja mä en ollut yhtään mitään vaan Minna oli maailman paras ihminen, minä en ollut enää mitään :/
Toinen rata olikin sitten oikein kivan näköinen hyppäri, naureskeltiin että siellähän on monen monta rimaa jotka voi ottaa alas! Mutta Stellapa päätti ettei rimoja tiputella, tokavikalle esteelle asti nolla alla, ja omistajan sydän hakkasi miljoonaa, tokavikana esteenä kepit ja Stellalle tulee aivopieru miten kepit suoritettiinkaan! Taas kerran tuloksena kymppi, voi apinaa! Mutta tavotteisiin päästiin ja se on kivaa se, sunnuntaina lähdetään koittamaan onneamme Lohjalle, josko sieltä sitten? Tai sitten ei.. 

 Toissa päivänä Stellan kanssa treenatessa tuli mieleen, kun olimme vajaa kaksi vuotta sitten Stellan kanssa ensimmäistä kertaa purinalla paikkaamassa veikan treenivuoroa ja siellä oli mies treenaamassa koiransa kanssa. Joka tuli sitten treeniensä päätteeksi ihailemaan pientä lapsosta ja totesi silloin, että toi koira osaa tosi paljon muutaman vuoden päästä. Noh tiedä sitten niin siitä muutamasta, mutta hauskuutin itseäni miettimällä mitä kaikkea Stella oikein "osaa"!

-Stella on oikein hyvä piipaamaan paikkamakuussa, oikein hieno tasainen piippaus kuuluu.
-Stella osaa myös katsoa kieroon keskittyessään (kun Stella katsoo tokossa kieroon, tietää että se oikeasti tekee töitä!)
-Stella on erittäin taitava karjumaan agilradalla! Sillä on myös oikein kaunis ääni hyvin naisellinen! 
-Stella tyhjentää ruokakuppinsa muutamassa sekunnissa. (tämän takia meillä on käytössä ns. ahneen koiran ruokakuppi, joka hidastaa prosessia vähän.)
-Yksi erityisosaaminen liittyy nahkaan, Stella on oikein hyvä syömään nahkaisia asioita kuten kenkiä ja hihnoja. En uskalla edes laskea monenko euron edestä Stella on syönyt mun kenkiä. Silmä- ja aurinkolasitkin ovat Stellan erikoisalaa.
-Vaikka Stella onkin oikein osaava neiti, ei aina voi kuitenkaan muistaa mitä "ota" käsky tarkoittaa (ota=2o2o) jos kyseinen käsky unohtuu on Stellalla kaksi vaihtoehtoa muuttua tosi söpöksi pikkukoiraksi joka heiluttaa häntää, tai jatkaa juoksemista ja rääkyä mennessään (viimeisimpänä mainittu tapahtuu useimmiten)
-Myös yksi mainittavan arvoinen taito Stellata löytyy, se on "pakkopussailu", pahaa-aavistamaton ihminen makoilee/nukkuu sängyssä, Stella hyppää päälle ja pussailee naamaa minkä kerkeää.

Stella on siis kaikinpuolin oikein näppärä tyttö! Ja kaikenlisäksi oikein osaavakin vielä.


suurimmaksi osaksi ajasta Stella osaa kuitenkin olla tosi söpö <3


ja tietysti kovin iloinen!

 Stella aloitti viime viikolla juoksut ja Stellan leikkaaminen on kyllä taas käynyt mielessä. Inhottavaa kun niin ihana ja kiltti koira muuttuu hormonien takia niin paljon, nyt Stella on rähissyt naapurin koirille rappukäytävässä, ulkona ei ole ongelmia. Eikä normaalisti muutenkaan. Kaikki hajut kiinnostaa, ulkona voitaisiin seistä samassa kohdassa varmasti toista tuntia jos minä vain antaisin. Onneksi ne ei kestä pitkään!

Vielä ainakaan juoksut eivät ole kuitenkaan vaikuttaneet Stellan työmotivaatioon ja työskentelyyn. Ollaan saatu tosi hyviä tokoiluhetkiä aikaiseksi. Neiti nauttii täysin siemauksin näistä hetkistä. 
Aamulla tokoiltiin viimeksi, aloitettiin noudoilla, ne oli mahtavat! Jos pieniä pöhähdyksiä ei oteta huomioon. Tosi nätisti palautti sivulle kapulan. Sitten otettiin vuoroon seuraamiset, palkkailin mahdollisimman paljon oikeasta paikasta ja "aktiivisesta" seuraamisesta, ja Stella teki ihan huippua seuraamista! Vasemmalle käännöksetkin oli tosi upeet! Juoksussa oli pomppuloikat mukana, tätä täytyy treenata vielä ja paljon. Jäävät katsottiin läpi vain nopeasti, kaikki jäävät olivat taas palanneet pieneen mieleen, ja ne suoritettiinkin oikein mukavaa vauhtia, maahanmeno on taas sitä mitä se oli ennenkin, eli koira vaan tipahtaa vauhdista! Istumisessakaan ei ole mitään ongelmia. Otettiin kaukot vain avoimen tyyliin, ja mukavasti ne meni, Stella heilutti kokoajan häntäänsä. Luoksetuloja otettiin muutamaan kertaan, läpijuoksuna ja pari pysähdystä, ihan näppärät. Ääntähän tosin tämänkin liikkeen aikana lähtee! Paikkamakuuta ei otettu, sitä on aika turha treenailla yksin, kun yksin siinä ei ole minkäänlaista ongelmaa.

 Niin se vuosi vaihtui. 
Viime viikolla korkattiin meidän uusi halli ja onhan se mahtava, Stellalla oli tajuton meno päällä, kontakteja ei millään meinannut ottaa. Ja muutenkin neiti keskittyi enemmän huutamis puoleen (yllättävää?!) 
Sunnuntaina kisattiin kaksi starttia, ei ne nyt niin lahjakkaasti menneet (en tosin ihan sitä olettanutkaan) kontaktit Stella otti kuitenkin molemmilla radoilla. Ja suoritettiin toinen rata melkein loppuun ja toinen jopa kokonaan! Ensimmäistä rataa ei voi ohjaajan puolelta kutsua menestykseksi millään tasolla, paskaa ohjausta. Stella meinas karata lähdöstä, arvoin siinä vaiheessa jo pitäiskö vaan kävellä ulos, mutta eipä sitten kävelty. Toka vikalle esteelle päästiin kyllä ja tulos oli alla, en kyllä yhtään muista millanen rimoja siellä tuli alas, olin auttamattomasti myöhässä vikalla hypyllä, ja Stella hyppäs mua päin samalla näykkästen nenästä... Luulin, että tästä päästiin jo eroon, mutta ei näköjään. 
Stella oli muutenkin tosi holtiton ennen ja vähän jälkeen ensimmäisen radan, lämmitellessä se vaan veti ja jokainen koira olis pitäny moikata ja ihmiset myös. Buffan pöytäkin oli harvinaisen houkutteleva.. Ihan niinkuin mitään käytöstapoja ei olis koksaan opetettukkaan. Maalaisjuntti tuli kaupunkiin, eiku mitä? 
Toiselle radalle mentäessä Stella oli jo ihan oma itsensä, huutelihan se siinä lähdössä eikä meinannut istua, mutta selvästi paremmin kuulolla. Ensimmäinen rima otettiin alas, kepit aloitettiin tokasta välistä, putkelta otettiin kielto ja sitten pudotettiin pari rimaa vielä lisää tuloksena siis 25vp. Tämä rata on kuitenkin laitettava kokonaan ohjaajan piikkin, lopussa en enää ohjannut koiraa ollenkaan, ja sehän rankasee samantien noiden rimojen kanssa. Saatiinpa kuitenkin rata josta jäi koiralle hyvä mieli! :) 

Eilen oli agitreenit, katseltiin vähän missä kunnossa ovat okseri ja pöytä. Okserissa ei ollut mitään vaikeuksia, Stellahan loikkii muutenkin hyvin mielellään niitä kilometri loikkia. Pöytä vähän kuumotti, sillä en muista koska viimeksi oltaisiin tehty sitä, ja ollaanko koskaan tehty sitä edes osana rataa?! :D Hyvin koulutettu agikoira! Kun vielä muistelee sitä, mistä pöytä lähti liikkeelle (Stella nuorempana juoksi tajutonta vauhtia pöydän alle ja meni sinne maahan.) Lähetin Stellan kerran pöydälle ennen radalle menoa, ja sinnehän se meni! Meidän ongelmat tulivat kuitenkin hyvin esille radalla, Stella ei suorita kontakteja itsenäisesti, mä voin ottaa etumatkaa siihen ja vedättää sitä, mutta mä en voi jättäytyä taakse. Tämä on ollut tiedossa, ja sitä ollaan korjailtu, mutta siitäkin on aikaa. Sen lisäksi tänään Stella ei olis millään halunnut tulla käteen vaan teki paljon mielummin omia ratkaisujaan (ts. huusi ja juoksi)
Tiedetäänpä taas mitä treenata ja toivotaan, että "maalaisjuntti" löytäisi itsellensä aivot, omistaja voisi opetella näin alkajaisiksi juoksemaan ja ohjaamaan! Taitaa olla liikaa vaadittu. :D

onhan meillä hauskaa!

 Joulu oli ja meni, lunta ei täällä etelässä näkynyt.. Vettä sitäkin enemmän.. Millonkohan sitä tulee, vai tuleeko ollenkaan? Aatto vietettiin vanhemmillani ja joulupäivänä käytiin syömässä mummolla ja vaarilla. Jouluruokaa en halua nähdä vähään aikaan kiitos. 
Joulun alla ei tehty oikeastaan mitään kummempia, koska mulla oli töitä ihan riittämiin, lenkitkin jäi välillä lyhyiksi, ja kyllähän se koirassa näkyi. :/ Onneksi joulu on kerran vuodessa, ja ollaan taas päästy vanhaan rytmiin takaisin. 
Tässä pieni video parin viikon takaa agitreeneistä

Ja sitten niitä tavotteita... 
Tämän vuoden tavoitteet näyttivät tältä:

Mimmi pysytään terveenä ja pidetään hauskaa :)

Stella lonkka- ja kyynärkuvat, jos TK1 ei napsahda tämän vuoden puolella, niin sitten jätetään ALO siihen ja aletaan treenaamaan AVO:a varten, korkataan se AVO (jos neiti oppii pitämään noutokapulasta) Käydään näyttelyssä hakemassa se "pakkokakkonen" Agi puolella sitten vois hinkata ne kepit edes jollekkin tasolle, että joskus voitaisiin korkata kisaurakin! :) Ja toki pysytään terveenä ja pidetään hauskaa!

Tavoitteet toteutuivat, tokon puolella ei TK1:nen kyllä tullut plakkariin vuonna 2010, vasta tämän vuoden lopussa, avoinkin korkattiin ja nouto on nykyään TOSI siisti juttu! Luustokuvissakin käytiin ja hyvältä näytti! Molemmat koirat pysyivät terveinä ja hyvä niin! Agin osaltahan me sitten ylitettiin tavotteet, kepit opittiin paremmin kuin jotenkuten ja kisaamaankin päästiin jo tänä vuonna, yksi nollakin on jo plakkarissa :) "Pakkokakkonenkin" saatiin, vaikkei arvostelu ollut kovin valaiseva.

Sitten se vuosi 2012

Mimmi pitäytyy viime vuoden tavoitteessa ja käy ehkä pyörähtämässä vetskuissa muutaman kerran tai ei ollenkaan..

Stella saa hankkia avoimesta sen ykköstuloksen, opetellaan siis makaamaan paikallaan. Käydään pyörähtämässä jossain näyttelyssä, jos tuomari tahtoisi antaa vähän enemmän palautetta koirasta, ja kun koira on vihdoin ja viimein kehittynyt. BH-koetta voitaisiin yrittää, jos paikkamakuu alkaa toimimaan. Muuten PK-puoli pysyy varmaan aika samana kuin tähänkin asti, toivotaan että joku päivä saataisiin treenattua sitäkin enemmän! Agissa voitaisiin yrittää päästä kakkosiin ja opetellaan käyttäytymään lainaohjaajan kanssa! :) Pysytään myös terveenä ja onnellisena! :) <3


JouluStella

 Tiistaina käytiin treenailemassa omatoimisesti agilitya. Tehtiin keppejä taas niin, että mä voin jäädä taakse, ja Stella voi suorittaa kepit  omatoimisesti. Nyt päästiin jo siihen pisteeseen, että Stella sai olla neljännessä välissä, kun pallo lensi, ja kivasti teki kepit aina loppuun asti, vauhtikin kasvoi ihan silmissä siinä vaiheessa kun se pallo lensi eteen!
rtoamista otetiin ihan pelkillä hypyilläkin, tosi hyvin ja päättäiväisesti irtos! Palkan sain heittää vasta viimeisen esteen jälkeen, ei mitään kyselyitä! Hyvä Stella! :)
Koska nyt ollaan tehty niin paljon irtoamistreeniä otin myös muutaman kerran haltuunottoja sekä tiukkoja käännöksiä, nämä olivat ainoat kerrat kun rimatkin olivat ihan maksikorkeudella, että huomaisin itse milloin mokaan. Harmi vain, ettei rimoja juurikaan tippunut, kerran tuli rima alas, mutta mä aivastin just sillon kun Stella oli riman päällä, ja toki mun käsikin pamahti alas sillä hetkellä. Hyvä näin, tosi kiva jos rimat alkavat pysymään ylhäällä! 
Mikään ei saa koskaan olla kuitenkaan liian hyvin, ei tälläkään kertaa. Stella oli mennyt ihan sekaisin kontakteissa, A:lla kaikki ihan ok, mutta puomilla Stella ei millään halunnut mennä 2o2o:iin.. Vaan jäi mielummin kontaktipinnalle seisomaan tai istumaan. Yritin korjailla paikkaa monta kertaa, mutta aina se meni siihen, että kolmannella "ota" käskyllä Stella löysi vasta oikean paikan. Otettiin sitten vaan pelkkää alastulokontaktia, ja palkkaa tosi paljon oikeasta asennosta ja kohdasta ja extrasuperhyperkehut kaupan päälle! Muistuihan se sitten mieleen. Melkein iski paniikki jo viikonlopun agiratoja ajatellen, jos kontaktit ovat tollasta arpomista niin ei hyvin mene. Mutta tiedetäänpähän ainakin, että radoilta ulos vieminen on saanut pienessä päässä aikaan jonkinlaista ajatustyötä. 

 Eilen oli vuorossa Batin kisat, ja toki piti ilmottaa koira oman seuran kisoihin! :) Kaksi kertaa ykköset agiradoilla! Stella oli energinen oma itsensä, ellei jopa pahempikin! Minna kävi noukkimassa Stellan autosta kun minä olin tutustumassa ekaan rataan ja Minna vaan totesi, kun otin Stellan siltä; "sillä on ihan pikkasen energiaa! Pidä hauskaa!"  Lähtöön mentäessä Stella huus kun syötävä, ja mulla oli radan alusta jo ihan oma mielipide mitä siinä tulee käymään ja mitä ei... Rimat siinä ainakin lentelisi jos ei muuta! 



Ratahan näytti siis tältä, muuten ihan kiva, mutta toi alku oli oikeesti aika hurjan tuntunen, varsinkin kun Stella on pieni possu! Ei muuta kuin radalle, ja kappas kaikki alun rimat pysyivätkin ylhäällä kolmoselta neloselle käännös vähän venyi, muttei pahasti. Keppejä mietin myös, sillä mineissä ja medeissä moni koira lopetti kesken, kun putki ilmeisesti veti niiin paljon. Olisi taas tietysti voinut ajatella, että kyseessä on Stella, jolle voi heittää pallon samalla kun se tekee keppejä, eikä se lopeta niitä kesken. Eikä lopettanut täälläkään kertaa! Keinulle oli kuulemma tullut sellaista vauhtia, että Minna oli kuvitellut sen tekevän lentukeinun, mutta eipäs tehnytkään! :) Siitä lähetys putkeen ja A:lle, nätti kontakti. Stella lähti kivasti hakemaan putkea renkaan takaa, pääsin itse siis hyvin liikkumaan hypyn 13 viereen! Siitä putkeen viuh vaan ja puomille! Stellan seisoskellessa kontaktilla tajusin; "mehän tehdään jumalauta nollaa! NYT PIDÄT SEN OHJAUKSEN KASASSA *****!" Ja sehän pysyi! Ei tullut rimoja alas lopussa! Stella teki siis elämänsä ensimmäisen nollan! :) Sijoituttiin kolmanneksi, voittajasta jäätiin ihan reilusti ja toiseksi tulleesta jäätiin kolme sekunttia, mutta mulle kerrottiin, että mä taisin seisottaa Stellaa sen kolme sekunttia puomilla HUPS! Ei haittaa yhtään! Ikävää, ettei rata tullut videolle vaikka kamera olikin mukana! 

Toinen "rata" tulikin sitten videolle, mutta siitä ei jäänyt jälkipolville sen suurempaa kerrottavaa, kuin kaksi hyppyä ja yksi juoksukontakti--> ulos siis.. Kyllä toi neiti nyt jaksaa yrittää, sillä ei nimittäin ollut aikomustakaan pysähtyä tokalla radalla puomin alastulolle, se vaan huusi ja juoksi! 
Tästä on kiva jatkaa, ei tunnu niin turhalta kantaa kisakirjaakaan mukana kisoissa, kun siellä on jo yksi merkintä :)

pieni onnellinen apina syksyisissä tunnelmissa!

 Viimeaikoina me ollaan vietetty tuhottoman paljon aikaa agikentällä, onko tulosta syntynyt? Tuskin, kivaa on kuitenkin ollut ja se on pääasia! Hyppytekniikkaa ollaan tehty pari kertaa, sitä pitäis kyllä tehdä enemmän! 
Nyt ollaan kiinnitetty huomiota enemmän kontakteihin, halusin niille lisää vauhtia, no sitä sain, mutta Stellapa unohtaa pysähtyä kontaktille, tai vaihtoehtoisesti tulee sieltä pois ilman lupaa.. Aika hyvin olen saanut korjattua tilanteen, mutta välillä tuppaa jarrut unohtumaan matkalle, nykyään näkyy kuitenkin jo yritystä. 
Kepeille olen yrittänyt saada Stellalle itsevarmuutta suorituksiin, muutama takaaleikkaus ollaankin tehty. Eteenpäin saan ottaa etäisyyttä ihan reilusti mutta varsinkin sivulle otettava etäisyys tuntuu vielä kovin hankalalta! 

vähän unohtu from Emma on Vimeo.
Yritystä löytyy.

Onnistuu!



Kepit

Jottei elämä menisi ihan kokonaan agilityn puolelle, ollaan me tokoiltu aika minimaalinen määrä! Mutta kuitenkin! Uusi paikkamakuu käsky on nyt opeteltu, ja sitä harjoitellaan, tällä hetkellä ollaan pysytty hiljaa KKK:n agihallin takana ja Ojangossa! Vielä en ole ottanut muita koiria mukaan paikkamakuuseen, kokeillaan nyt näin! Merkki on edelleen Stellan mielestä sairaanmakee liike! Sitä jaksais tehdä vaikka kuinka! 

Hakuakin ollaan tehty! Minä menin piiloon ja Stella etsi, edelleen käyttää enemmän silmää kuin nenää, mutta paremmin on jo nenä käytössä! Ehkä vielä joskus! Ja Stella ilmaisi ekaa kertaa omatoimisesti! Vähän piti kannustaa, että neiti ylläpitäisi haukkunsa! Aika makeeta! Viime treenistä onkin aikaa! Stella tykkää tästä lajista niiin paljon! (Tai no Stella tykkää kaikesta missä saa juosta ja huutaa)